Kesän aikana ystäviä tavatessani huomasin, että kun useampi kuin kaksi miestä istuu iltaa (naisista en osaa sanoa), menee keskustelu aina jossain vaiheessa korjauksiin ja remontteihin. Mielenkiintoista tarinaa piisaa vesikatoista, ikkunoista julkisivuista ja lämmöneristyksistä.

Riippumatta siitä, onko kyseessä omakoti-, rivi- tai kerrostalo, nousee itse kullakin väistämättä esiin tilanne, että pitäisi alkaa korjata ja kunnostaa. Vertaistuki on tarpeen: mitä nyt kannattaisi tehdä? Siinä sitten ringissä pähkäillään ja tehdään toinen toistaan viisaampia ehdotuksia. Virtuaalikorjaussuunnittelua, jonka perusteella ei toivottavasti ryhdytä toimiin. Faktat olisi syytä ensin laittaa pöytään.

Onkohan niin, että turhan heppoisesti päätetään ja korjauksiin lähdetään ilman, että kunnolla arvioidaan tai tutkitaan todellista tilannetta ja tarvetta. Ostetaan uutta vaikka vanhan korjaaminen riittäisi.

Oikein ajoitetut ja kohdennetut korjaukset vaativat tietoa rakennuksen ja sen osien kunnosta.

Kun rakennuksen nykykunto tunnetaan hyvin, voidaan viisaampina varautua tuleviin ylläpito- ja korjaustoimiin. Jää aikaa valmistautua niistä aiheutuviin kustannuksiin. Työt voidaan laittaa järjestykseen ja tehdä ne järkevässä järjestyksessä. Suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta kukkarokin tykkää ja se pysyy pulleampana.

Kunnossapidon ja korjaamisen ei tarvitse olla pelkästään käsiin putoavien ”tulipalopesäkkeiden” sammuttamista. Asianmukaisella kuntoarviolla saadaan tietoa kiinteistön teknisestä kunnosta, turvallisuudesta ja energiataloudesta. Kun korjaustoimet pystytään ajoittamaan oikein ja jää aikaa puntaroida vaihtoehtoja, keskustella, suunnitella ja etsiä tekijöitä ajan kanssa huolella. Rakennus ja sen käyttäjät ehtivät valmistautua ja varautua.

Varautuminen kannattaa aina. Autot täytyy katsastaa ja työpaikan terveydenhuolto muistuttaa minua itseäni myös sopivin väliajoin tulemaan ”katsastettavaksi”. Näin pysyvät sekä kulkupeli että ukko hyvässä iskussa. Kyllä myös kiinteistöstä kannattaa pitää huolta ja arvioida sen kuntoa tietyin väliajoin. Kuntoarvio tehdään ensimmäisen kerran kymmenen vuoden jälkeen rakentamisesta ja sen jälkeen se päivitetään noin viiden vuoden välein. Kuntoarvioitsijan ammattitaidolla on suuri merkitys, pätevyyksiä löytyy ja niiden perään kannattaa kysellä. Näin korjaus- ja kunnossapitosuunnitteluun on käytössä hyvät lähtötiedot ja on paremmat mahdollisuudet välttyä ikäviltä ja kalliilta yllätyksiltä.

Rakennustiedon Tietoväylästä löytyy ohjeet kuntoarvioiden tilaamiseen ja suorittamiseen, asuin- ja toimitilakiinteistölle kummallekin omansa.

Ilkka Friman
projektipäällikkö
Rakennustieto Oy