Kesäkuun alussa webinaarimme keräsi linjoille rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia kuulemaan mielenkiintoisia alustuksia liittyen maankäyttö- ja rakennuslakiuudistukseen sekä digitaaliseen tuotetietoon. Alustukset herättivät keskustelua ja kysymyksiä chatin puolella – nyt RT tuotetiedon projektipäällikkö Sami Saari vastaa näihin kysymyksiin ja kommentteihin. 

Projektikohtaiset tuotteet aiheuttavat varmasti haasteita tuotetietokantaan: kohteisiin voi mennä muodon, värin tai pinnan suhteen poikkeavia tuotteita, vaikka reseptuuri olisikin ominaisuuksien suhteen vain hieman erilainen. Miten tämä asia hoituu? 

Jep, projektituotteiden kokonaisuus tulee olemaan haastava paketti. Aalto-yliopiston Harri Heinonen alkaa työstämään meille pohjia projektituotteiden hallintaan, minkä pohjalta pääsemme viemään asiaa eteenpäin meidän päässä.

Miten tuontituotteet saataisiin riittävän kattavasti tuotetietoon?

Niitäkään ei ole jätetty tämän hankkeen ulkopuolelle, mutta vaativat hieman erilaista lähestymistapaa. Tämä on yksi syy, minkä takia esim. ETIM-luokittelu tulee perata tarkoin teknisten ominaisuuksien hallinnan yhteydessä.

Kiitos hyvistä alustuksista jo tähän asti, tärkeä aihe! Muutaman kerran on jo viitattu tuotteiden yksilöintiin ja perusasioiden tärkeyteen, kun tähdätään digitaaliseen tuotetietoon. Tällainen tärkeä perusasia on esim. GS1:n GTIN. Aalto-yliopiston Antti Peltokorpi viittasi siihen, että GTIN soveltuu myös hyvin rakennusalan globaaliksi tuotetunnisteeksi. 

GTIN-koodi on vahva tunniste-ehdokas, jonka perusteella tuotteita voitaisiin tunnistaa ja linkittää eri järjestelmien välillä. Tätä myös selvitellään kehityshankkeessa.

Miten käy, kun tukkuliike on RT tuotetiedossa ja tuotteet eri valmistajilta? Kuka tarjoaa tuotteet – itse vai ulkomainen valmistaja?

Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia.

Toivottavasti yhdestä rakennuskappaleen digitietoon viemisestä ei tehdä liian vaikeaa. Mietityttää myös, miten vienti tulee hinnoitella, sillä sehän lisää kustannuksia? 

Lähtökohta tietysti vakiotuotteiden osalta on, että tiedot saadaan toimittajilta ja niitä voidaan hyödyntää loppukäyttäjän päässä erilaisissa käyttötarkoituksissa helposti. Prosessi täytyy saada kevyeksi ketjun molemmissa päissä, olipa tuotteita sitten paljon tai vähän. Projektituotteet tuovat tähänkin oman lukunsa.

Toivottavasti tilaajat ovat valmiita maksamaan digitalisoinnista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimialasta riippuen lisähinnan saaminen esim. valtakunnallisilta rakennusliikkeiltä on vähintäänkin haastavaa. Tästä pitäisi tehdä tavarantoimittajille konkreettinen hyöty, ei pelkkä tuhansien eurojen kuluerä.

Kustannukset pyritään tasaamaan ketjun eri vaiheisiin. Kuitenkin pitää myös huomioida, että digitalisoitumisesta tulee myös suoria säästöjä kaikille tuotetiedon kanssa toimiville toimijoille – myös tavarantoimittajille. Uskon, että pääsemme kyllä lopputulokseen, jossa kaikki voittavat.

Voitaisiinko tuotetieto hinnoitella, eli tuottajat lisäävät tuotehintaan tuotetietomaksun vähän samaan tapaan kuin lavamaksu?

Tämäkin näkökulma on syytä käydä läpi ja pohtia.

Tietomallien ja tuotetietojen ”luovuttamiseen” liittyvää keskustelua tarvitaan lisää. Kummastuttaa, kun oletetaan, että rakennuttaja luovuttaa fyysiseen rakennukseen liittyvän tietomallin ilmaiseksi. 

Tämä on tärkeä näkökulma, jota tulee myös käydä läpi hankkeen aikana.

Onko tehty mitään selvitystä, kuinka paljon tällainen tietokanta säästää aikaa ja kustannuksia, kun ylimääräiset työvaiheet jäävät pois?

Tarkkoja lukuja ei ole, mutta niitäkin on nyt syytä selvittää. Se helpottaisi myös asiasta viestimistä.

Suunnittelun ja urakoinnin kannalta on jo hyvinkin strukturoitua ja standardisoitua tuotetietoa (perustietoa ja ETIM-teknistä tietoa) LVI- ja sähkötuotteista – ei kai nyt haeta jotain kolmatta pyörää, kun rakennustuotteet voisi kulkea saman kaavan mukaan?

Ennen kuin teknisiä tietokenttiä lähdetään laajemmin avaamaan, käännetään kyllä jokainen kivi sen osalta, josko jostakin olisi löydettävissä jotakin valmista. Myös ETIMin hyödyntäminen käydään läpi. Pyritään siis välttämään pyörän keksiminen uudestaan.

Digitalisaation näkökulmasta oleellista lienee tiedon koneluettavuus ja muokattavuus, jotta tietoa voidaan käyttää erilaisten alustojen kautta. On selvää, ettei yksi alusta pysty palvelemaan kaikkia; hankemuodot monipuolistuvat, hankkeiden koot vaihtelevat entistä enemmän ja osapuolten osaaminen myös vaihtelee.

Asia on juuri näin. Ensimmäinen asia on, että tieto on saatavissa koneluettavassa muodossa. Sen päälle voidaan rakentaa monenlaisia palveluita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Ja varmaa on, että myös muut kuin Rakennustieto tulevat rakentamaan näitä palveluita.


Sami Saari

Jos et saanut kysymykseesi vastausta, voit jättää sen joko blogin kommentteihin tai ottaa yhteyttä suoraan Samiin. Järjestämme myös pitkin vuotta kehittyvästä ja digitalisoituvasta tuotetietokannasta webinaareja, pysy siis kuulolla! 

Uudistuva MRL sekä digitaalinen tuotetieto -webinaaritallenne on katsottavissa täällä.

Sami Saari, projektipäällikkö (RT tuotetieto) 
etunimi.sukunimi@rakennustieto.fi