Rakentamislain uudistuksen tavoitteet
Uuden rakentamislain tavoitteena on parantaa sääntelyn vaikuttavuutta erityisesti:
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Kiertotalouden edistämiseksi.
Rakentamisen päätösten ja tietosisällön valtakunnallisen digitaalisuuden mahdollistamiseksi.
Rakentamisen nykyistä parempaa laatua päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla uusilla säännöksillä.
Rakentamislain korjaussarjan (hallituksen esitys lausunnolla 5.3.2024 saakka) tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti pienissä rakentamishankkeissa sekä selkeyttää lakia muutamilta kohdin.
Rakennukset rakennettava vähähiilisiksi
Vähähiilisyys –rakennus on suunniteltava ja rakennettava sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi.
Ilmastoselvitys – uuden rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen raportointi. Ilmastoselvitys tulee olemaan pakollinen luvan saamiseksi.
Hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointi – katettava rakennuksen elinkaari. Koskee myös laajamittaisesti korjattavan rakennuksen korjausta ja sen jälkeistä elinkaarta. Arvioinnissa on käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallisen päästötietokannan tietoja tai muita arviointimenetelmän mukaisia ympäristöominaisuustietoja.
Raja-arvot – uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa kuin erityistilanteissa. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvojen on perustuttava rakennuksen koko elinkaaren aikana tapahtuvaan energian ja materiaalien kulutukseen.
Tarkemmat säännökset – valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista. Ympäristöministeriön asetuksella tarkemmat säännökset rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä ja arvioinnissa käytettävistä tiedoista sekä ilmastoselvityksen laatimisesta.
Rakennustiedon Ilmastoseloste tarjoaa yhdessä paketissa rakennuslain mukaan tuotteista tarvittavat hiilijalanjälki-, hiilikädenjälki- ja materiaaliselostetiedot. Lue lisää
Rakennustiedolta on tulossa uusi palvelu hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskentaan sekä materiaaliselosteen laadintaan. Lue lisää
Mitkä kohteet tarvitsevat ilmastoselvityksen rakennusluvan yhteydessä?
Ilmastoselvitystä tarvitaan
Ilmastoselvitystä ei tarvita
Erillispientalot
Väliaikaiset ja siirtokelpoiset rakennukset
Alle 50 m2 rakennukset
Suojellut rakennukset
Osavuotiset vapaa-ajanrakennukset
Ammatillisen kaluston huoltorakennukset
Kulkuneuvojen katokset
Tieto-ja viestintätekniikan rakennukset
Rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan
Alle 2000 neliömetrin päivittäistavarakaupan yksiköt
Uima- ja jäähallit
Teollisuuden, korjaamotoiminnan ja kaivannaistoiminnan rakennukset
Energianhuoltorakennukset
Yhdyskuntatekniikan rakennukset
Liikenteen rakennukset
Varastorakennukset, -katokset ja lämmitettävät varastot
Väestönsuojat
Maatalousrakennukset ja eläinsuojat
Muut rakennukset -erilliset rakennuksiin kuulumattomat rakenteet
Muut rakennukset -Erilliset rakennuksiin kuulumattomat rakenteet
Kansallinen päästötietokanta hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedoille
Kansallista päästötietokanta sisältää rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen tiedot, joita tarvitaan vähähiilisyyden arvioinnissa. Kansallista päästötietokantaa ylläpitää Syke (Suomen ympäristökeskus).
Kansallisen päästötietokannan sisältää tiedot:
rakennustuotteiden valmistuksesta
rakennustuotteiden kuljetuksesta
rakennustuotteiden vaihdosta
rakennustuotteiden jätteenkäsittelystä ja kierrätyksestä
rakentamisesta ja siinä käytettävistä työkoneista ja polttoaineista
rakennuksen käytönaikaisen energian päästöistä ja niiden kehityksestä tulevaisuudessa
hiilivarastoista
karbonatisoitumisesta
kasvillisuudesta
Tuotetiedossa on jo yli 20 000 tuotteen todelliset hiilijalan-jälkitiedot ja yli 10 000 geneeriset hiilijalanjälkitiedot. Lue lisää
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä
Asetus ilmastoselvityksestä ja asetus materiaaliselosteesta on päätetty yhdistää ja ne ovat palautuneet lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmisteluun. Alla esitetty perustuu loppuvuodesta 2022 lausunnolla olleeseen versioon.
Asetuksissa säädetään seuraavista:
Arvioinnin kohteen määrittely
Arviointijaksojen pituudet
Arvioinnissa käytettävät tiedot
Hiilijalanjäljen arviointi
Rakennustuotteiden valmistus ja vaihdot
Rakennus-ja purkumateriaalin käsittely
Rakennus-ja purkumateriaalin loppusijoitus
Kuljetukset ja työmaatoiminnot
Energiankäyttö rakennuksessa
Pää-, rakennus- ja erityissuunnittelijan on arvioitava ilmastoselvitykseen sisältyvä hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki käyttäen asetuksessa säädettyä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää.
Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on arvioitava uuden rakennuksen elinkaaren ajalta.
Rakennuksen elinkaariominaisuuksista uusi olennainen tekninen vaatimus
Rakennukset on suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi.
Pohjarakenteiden ja kantavien rakenteiden kestävyys
Rakennuksen ja sen tilojen, rakennusosien sekä teknisten järjestelmien:
käyttöikä
käytettävyys
huollettavuus
muunneltavuus
korjattavuus
Vrt. MRL 117 §: Rakennuksen oltava tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa.
Lisäksi nostettaisiin MRA 55 §:stä rakentamisen ekologisuutta koskevat velvoitteet lain tasolle.
HUOM! Uusiutuvan energian vähimmäisosuutta koskeva vaatimus sisällytetty MRL:ään lainmuutoksella, joka astui voimaan 1.12.2021.
Materiaaliseloste
Tiedot rakentamisessa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista uusissa ja laajamittaisesti korjattavissa rakennuksissa tulee olla koneluettavassa muodossa. Velvoite koskee samoja rakennustyyppejä kuin ilmastoselvitysvelvollisuuskin.
Kiertotalouden edistäminen rakentamisessa
Purkumateriaali-ja rakennusjäteselvitys – tehtävä rakentamis-tai purkamislupaa haettaessa tai tehtäessä purkamisilmoitus. Selvitys päivitettävä rakennus-tai purkuhankkeen valmistuttua.
Sisällys – arviot rakennus-tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien, vaarallisten jätteiden sekä rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa-ja kiviaineksien määristä painona materiaalijakeittain. (ellei määrä vähäinen).
Uudet rakennukset – ei sisälly purkamista, arvio rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa-ja kiviaineksien määrästä ja tiedot syntyneistä
Taustalla EU:n asettama rakennus-ja purkujätteen 70 prosentin materiaalihyödyntämisaste.
Rakennusmateriaalien kierrättäminen: Kohti kestävämpää rakentamista Tuotetiedon avulla. Lue lisää
Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi
Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi.
Hakijan toiveesta erikseen päätös sijoittamisluvasta (mm. vanhentunut kaava, ei kaavaa, hanke poikkeaa kaavasta). Erityisesti vihreän siirtymän hankkeita (paitsi tuulivoima) mahdollisuus aloittaa jatkossa sijoittamisluvalla ilman kaavamenettelyä.
Uusien rakennusten rakentamislupavelvollisuus määrittyy lähinnä rakennuksen koon perusteella (pienempi kuin 30 m2/120m3 ei tarvitse lupaa).
Korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa mm. käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa, olennaisimpia ominaispiirteitä korjatessa sekä suojeltua tai arvokasta rakennusta korjataan merkittävästi.
Rakentamisluvan voi jatkossa saada ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista.
Rakentamisluville 3 kk käsittelyaika hakemuksen valmistumisestsa lukien; myöhästyminen tuo mahdollisuuden hakea lupamaksun palautusta loppukatselmuksen jälkeen sekä mahdollisuuden saada vahingonkorvausta .
Purkuluvat – mahdollisuus purkamisluvalle laajenee
Mahdollisuus purkamisluvalle laajenee – jos rakennukselle ei ole enää käyttötarkoitusta, rakennus on huonokuntoinen eikä korjaaminen ole kustannustehokasta.
Lisäksi voidaan purkaa alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan.
Purkamisen johdettava edes vähäiseen purkumateriaalien uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.
Maisematyölupaa koskeva sääntely pysyisi pääosin ennallaan.
Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan myöntää lupa kunnan omistamalle suojelurakennukselle, jolla ei ole valtakunnallista arvoa, jos rakennus ei ole mielekkäästi enää korjattavissa, huono kunto on heikentänyt kulttuurihistoriallista arvoa ja purkumateriaalia pystytään hyödyntämään.
Rakennuksen käyttö-ja huolto-ohje
Rakennuskohteen omistajan olisi vastattava ohjeen ylläpitämisestä ajan tasalla (kirjauksia voi tehdä myös yrittäjä).
Digitaalista käyttö-ja huolto-ohjetta ei kuitenkaan rekisteröitäisi RYTJ:n, vaan omistaja säilyttää informaation (ei valvota).
Pätevyyksien toteaminen yhtenäistyy
Suunnittelu-ja rakennustyön johtotehtäviin tulisi nykyisen neliportaisen vaativuusluokittelun sijaan viisiportainen luokittelu.
Tavanomaisessa, vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta vaadittaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella osoitettu pätevyys. Lakiesitys rakentamisen suunnittelu-tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta (249/2022 vp)
Rakennusvalvontaviranomainen voisi lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen.
Tavanomaisessa ja vähäisessä suunnittelutehtävässä riittäisi todistus vaaditun koulutuksen suorittamisesta.
Esityksellä on tarkoitus siirtää rakentamisen asiantuntijoiden pätevyyteen liittyvät selvitykset rakennusvalvonnoista valtuutetun toimielimen tehtäväksi.
Toimielin myöntäisi selvitysten pohjalta asiantuntijalle määräajaksi todistuksen rakentamislaissa määriteltyyn suunnittelu- tai työnjohtotehtävään.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen. Samalla asiantuntijoiden pätevyyksien toteaminen eri tehtäviin ja pätevyystasoihin yhtenäistyy.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ)
Lain tavoitteena luoda valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, joka koostuu alueidenkäytön tietovarannosta ja rakennustietovarannosta (rakennus-ja alueidenkäytön suunnitelmatiedot).
Kunnan julkaistava tiedot rakentamista koskien:
Aloitusilmoituksesta tai aloituskokouksesta, pohjakatselmuksesta, sijaintikatselmuksesta, osittaisesta loppukatselmuksesta ja loppukatselmuksesta.
Rakentamislupapäätös liitteineen, maisematyölupapäätös, purkamislupapäätös, poikkeamislupapäätös, rakennuksen suunnitelmamalli, rakennuksen toteumamalli.
Vaatimus digitaalisesta kaksosesta – rakennuksen suunnitelma- ja toteumamalli
Tavoitteena on aikaansaada rakennetun ympäristön ”digitaalinen kaksonen”, joka on sähköiseen muotoon saatettu, tallennettu ja ajantasaisesti täydentyvä tiedosto (koneluettava tiedostomuoto).
Lupavaiheessa viranomaiselle toimitettaisiin rakennussuunnitelmia vastaava suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa.
Rakennuskohteen toteumamallin avulla suunnitteluvaiheen tiedot päivitetään vastaamaan toteutettua rakennusta (loppukatselmuksen yhteydessä rakennuksen omistaja toimittaa rakennusvalvontaan).
Kunta välittää tiedot RYTJ:ään luvanvaraisista hankkeista.
Laki sisältää säännökset velvoitteesta hakea rakentamislupaa pääpiirustustasolla tietomallimuotoisella suunnitelmalla, jossa on tiedot rakennuksesta ja rakennusosista.
Suunnitelma- ja toteumamallien sisällöstä säädetään tarkemmin asetuksilla.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen. Samalla asiantuntijoiden pätevyyksien toteaminen eri tehtäviin ja pätevyystasoihin yhtenäistyy.
Päävastuullinen toteuttaja vastaa toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta
Taustalla hallitusohjelmakirjaus: ”Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta”.
Tarkoituksena on parantaa rakentamisen laatua ja ehkäistä muun muassa sisäilmaongelmia puuttumalla työmaalla tapahtuvaan toimintaan.
Kunnan julkaistava tiedot rakentamista koskien:
Päävastuullisen toteuttajan roolia ja vastuita pyritään selkeyttämään ja kaventamaan rakentamislain korjaussarjassa siten, että konkreettinen taloudellinen vastuu rajautuu vain päävastuullisen toteuttajan omaan työhön sekä tämän itse hankkimien aliurakoitsijoiden ja yhteistyökumppaneiden työhön. Päävastuullisen toteuttajan tehtävä olisi erityisesti koordinointivastuuta ja yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa.
Rakennushankkeelle voidaan nimetä rakennuskohteen toteutusta varten päävastuullinen toteuttaja. Jos päävastuullista toteuttajaa ei nimetä, rakentamishankkeeseen ryhtyvä vastaa itse päävastuullisen toteuttajan tehtävistä (yksityisoikeudellinen sopimus).
Usein käytännössä sama taho, joka toimii pääurakoitsijana tai päätoteuttajana.
Päävastuullinen toteuttaja vastaisi toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta: rakennuskohteen toteuttamisesta sopimuksen, suunnitelmien, rakennuskohteen toteuttamista koskevien säännösten, rakentamisluvan ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Rakennusvalvonta voi vaatia laadunvarmistusselvityksen.
Vastuuajasta ja vastuunsisällöstä sovitaan (virhe-, korjaus- ja vahingonkorvausvastuu).
Vastuu suunnitelmien oikeellisuudesta säilyy suunnittelijoilla.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän vastuut säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta päävastuullisen toteuttajan rakennustyömaalla tapahtuvaa toimintaa.
Kaikkia rakentamishankkeen osapuolia koskisi myötävaikutusvelvollisuus. Osapuolten olisi tehtävä yhteistyötä rakentamisen laadunparantamiseksi ja luotava edellytykset rakentamishankkeen laadukkaalle toteuttamiselle.
Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä täsmennetään
Rakentamisen perustuttava kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä ei turmella.
Mahdollistetaan myös uusien arvorakennusten ja uusien kulttuuriympäristöjen syntyminen.
Rakennussuojelun suhde purkamis- ja poikkeamislupamenettelyihin säilyisi entisenlaisena.
Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi:
Rakennuksen omistajalla olisi
1) oikeus täyteen korvaukseen valtiolta, jos rakennusta ei suojelupäätöksen vuoksi voi käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla,
2) oikeus korvaukseen haitasta ja vahingosta, joka johtuisi suojelupäätöksen edellyttämistä rakennuksen erityispiirteiden hoitoa koskevista toimenpiteistä (haitan ja vahingon oltava vähäistä suurempi)
Korvattavaksi voisi tulla muun muassa suojellun kiinteän sisustuksen entisöimiseen ja ylläpitoon liittyviä kustannuksia (ei tavanomainen kunnossapito).
.jpeg)
TILAA TÄSTÄ
